Kyselylomake urheilijan yläraajan arvioinnissa: Kerlan-Jobe Orthopaedic Clinic Shoulder & Elbow Score (KJOC) -kyselylomakkeen adaptaatio ja validointi Suomeen – tutkimuksen tausta, menetelmät ja toteutus

 

Kyselylomakkeita hyödynnetään urheilun parissa paitsi vammojen hoidon seurannassa myös valmennuksen työvälineenä urheiluun liittyvän terveydentilan kartoittamisessa. (1, 2, 3, 4) Objektiivisten testien rinnalla kyselyt antavat tietoa subjektiivisesti koetusta terveydentilasta kokonaisvaltaisen arvion muodostamiseksi. (5, 6) Kyselylomakkeiden hyödyntäminen osana hoidon tuloksen tarkastelua on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut, kuten myös tarve niiden kääntämiselle kansainvälisen tutkimustyön yleistyttyä. (7, 8, 9)

 

KJOC-kyselylomake

KJOC-kyselylomake on kehitetty urheilijoiden olka- ja kyynärpään itsearvioidun toimintakyvyn mittaamiseen. Kysely on kohdennettu urheilulajeihin, joissa yläraajaan kohdistuu toistuvaa, hartiatasossa tai sen yläpuolella tapahtuvaa kuormitusta. (10) Yläraajan urheiluvammoista puhuttaessa viitataan usein termiin yli olan -urheilu, kun tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi lentopallo, tennis, heittolajit, kilpauinti tai telinevoimistelu. (11) Ylikuormituksesta johtuvat yläraajan kiputilat ja loukkaantumiset ovat näissä lajeissa yleisiä. (12, 13, 14, 15, 16) Urheilijan yläraaja saattaa oireilla ainoastaan lajityypillisessä harjoittelussa, eikä se välttämättä aiheuta haittaa arkielämän toimiin tai johda harjoittelun tai kilpailemisen keskeytymiseen. Ennen KJOC-kyselyn julkaisemista yli olan -urheilijoiden yläraajan arvioinnissa hyödynnettiin yleiselle väestölle kehitettyjä kyselylomakkeita, joiden ei katsottu olevan riittävän herkkiä vastaamaan urheilijoiden tarpeita. (10) 

KJOC-kyselylomake koostuu esitieto-osasta ja kymmenestä varsinaisesta kysymyksestä. Kysymyksissä tiedustellaan urheilijan olka- ja kyynärpään toiminta- ja suorituskykyyn liittyviä kokemuksia muun muassa kiputuntemusten, heikkouden sekä liikekontrollin näkökulmista. (Kuva 1.) (10)

 

Kuva 1. Esimerkki KJOC-lomakkeen kysymyksistä (10).

 

Tutkimuksen tarkoitus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on toteuttaa KJOC-kyselyn kulttuurien välinen adaptaatio- ja validointiprosessi suomen kielelle. Tutkimuksen tavoitteina on selvittää käännetyn kyselylomakkeen validiteetti, reliabiliteetti ja muutosherkkyys suomalaisten yli olan -urheilijoiden yläraajan toimintakyvyn seurannassa. Tutkimuksen myötä suomalaiseen urheilukulttuuriin luodaan urheilijan itsearviointiin perustuva mittari, jota on mahdollista hyödyntää kliinisessä työssä, valmennuksessa ja tutkimuksessa. Tarve tutkimuksen toteuttamiselle on esitetty Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen toimesta.

 

Validointitutkimuksen periaatteet

Kyselylomakkeen validointitutkimuksessa varmistutaan uuden kyselyn luotettavuudesta. Jo olemassa olevan lomakkeen validoinnissa on kaksi toisiaan seuraavaa työkokonaisuutta: kulttuurien välinen adaptaatio sekä psykometristen ominaisuuksien testaaminen .(Kuva 2.) (7) Kulttuurien välinen adaptaatio toteutetaan tavalla, joka säilyttää alkuperäisen kyselyn tarkoituksen ja toimintatavan, mutta kääntää sen toista kulttuuria edustavan henkilön ymmärrystä vastaavaksi. (17, 18) Psykometrisia ominaisuuksia testataan tilastollisesti kyselyn käytettävyyden selvittämiseksi. (19) 

 

Kuva 2. KJOC-kyselyn kulttuurien välisen adaptaatio- ja validointiprosessin vaiheet.

 

Kyselyn psykometriset ominaisuudet pitävät sisällään sen validiteetin, reliabiliteetin ja muutosherkkyyden. (19) Validi tutkimusväline mittaa sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata, antaen tuloksia vain tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Reliabiliteetti taas viittaa mittarin toistettavuuteen eli siihen, kuinka yhdenmukaisia mittarin tulokset ovat esimerkiksi eri mittauskertojen välillä samalla, ominaisuuksiltaan muuttumattomalla tutkittavalla. (19, 20) Muutosherkkyydellä puolestaan tarkoitetaan mittarin kykyä havaita tutkittavissa ajan myötä tapahtuvia muutoksia. (19)

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe, KJOC-kyselyn käännös- ja adaptaatioprosessi, aloitettiin marraskuussa 2019. Prosessi toteutettiin moniammatillisen tutkimusryhmän toimesta käännös-takaisinkäännös -periaatteen mukaisesti. (9) Kyselyn psykometristen ominaisuuksien testaamiseksi suomalaisilta yli olan -urheilijoilta kerätään tutkimusaineisto kolmessa eri aikapisteessä, joista kaksi ensimmäistä, alku- ja toistomittaus, toteutuivat syksyllä 2020. Kolmas aineistonkeruu toteutetaan kevään tai kesän 2021 aikana.

KJOC-kyselyn validiteettia tarkastellaan arvioimalla lomakkeen korrelaatioita, sisäistä yhtenevyyttä sekä sen kykyä erotella tutkittavia itseraportoidun yläraajan toimintakyvyn mukaisiin luokkiin. Korrelaatioiden tarkastelu toteutetaan suhteessa muihin kyselylomakkeisiin (DASH, DASH-haastavat toiminnot, ASES, RAND-36), joihin tutkittavat vastasivat KJOC-lomakkeen ohella tutkimuksen alkumittauksessa. KJOC-kyselyn oletetaan korreloivan muiden yläraajan toimintakykyä tarkastelevien kyselyiden kanssa. Sisäisen yhtenevyyden tarkastelussa arvioidaan, kuinka yhdenmukaisesti lomakkeen kaikki kysymykset tarkastelevat tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä. Erottelukyvyn arvioinnissa tarkastellaan KJOC-pisteiden eron tilastollista merkitsevyyttä niiden tutkittavien välillä, jotka ilmoittivat olevansa joko oireettomia tai urheilevansa yläraajan oireista huolimatta.

Reliabiliteetin arvioimiseksi tutkittavia pyydettiin vastaamaan KJOC-lomakkeen kysymyksiin uudelleen noin kahden viikon kuluttua alkumittauksesta. Samojen tutkittavien vastauksia verrataan toisiinsa kyselyn toistettavuuden määrittämiseksi. Mittausten kolmannessa, viimeisessä, vaiheessa tutkittavat vastaavat vielä kerran KJOC-kyselyyn vähintään kuuden kuukauden kuluttua alkumittauksesta, minkä myötä arvioidaan KJOC-lomakkeen herkkyyttä havaita tutkittavien yläraajan toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia.

 

Tulosten raportointi

Tämän tutkimuksen puitteissa valmistuu Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielma, ja tutkimuksesta sekä sen tuloksista kirjoitetaan tieteellinen artikkeli. Tutkimuksen ollessa vielä käynnissä, ei tähän mennessä saavutettujen tulosten esitteleminen ole mahdollista. Tulosten julkistaminen tapahtuu tieteellisen julkaisun ilmestymisen myötä, minkä jälkeen KJOC-kyselylomake voidaan ottaa virallisesti käyttöön osaksi suomenkielisten urheilijoiden arviointia.

 

Teksti: Maria Sukanen, ft, eft, TtM opiskelija

Jyväskylän yliopisto

maria.e.sukanen@student.jyu.fi

 

Lähteet

  1. Michener LA, Abrams JS, Huxel Bliven KC, et al. (2018). National Athletic Trainers’ Association Position Statement: Evaluation, Management, and Outcomes of and Return-to-Play Criteria for Overhead Athletes with Superior Labral Anterior-Posterior Injuries. Journal of Athletic Training 2018; 53 (3): 209 – 229.
  2. Fanning E, Maher N, Cools A, et al. Outcome Measures After Shoulder Stabilization in the Athletic Population A Systematic Review of Clinical and Patient-Reported Metrics. The Orthopaedic Journal of Sports Medicine 2020; 8 (9): 1 – 12.
  4. Valovich McLeod TC, Snyder AR, Parsons JT, Bay RC, et al. Using Disabled Models and Clinical Outcomes Assessment to Enable Evidence-Based Athletic Training Practice, Part II: Clinical Outcomes Assessment. Journal of Athletic Training 2008; 43 (4): 437 – 445. 
  5. Evans TA & Kenneth CL. Clinical Outcomes Assessment in Sport Rehabilitation. Journal of Sport Rehabilitation 2011; 20: 8 – 16.
  6. Gartsman GM, Brinker MR & Khan M. Early Effectiveness of Arthroscopic Repair for Full-Thickness Tears of the Rotator Cuff. The Journal of Bone and Joint Surgery 1998; 80-A (1): 33 – 40.
  7. Roddey TS, Cook KF, O’Malley KJ, et al. The relationship among strength and mobility measures and self-report outcome scores in persons after rotator cuff repair surgery: Impairment measures are not enough. Journal of Shoulder and Elbow Surgery 2005; 14 (1S): 95 – 98.
  8. Epstein J, Santo RM & Guillemin F. A review of guidelines for cross-cultural adaptation of questionnaires could not bring out a consensus. Journal of Clinical Epidemiology 2015; 68: 435 – 441. 
  9. Berzon R, Hays RD & Shumaker SA. International use, application and performance of health-related quality of life instruments. Quality of Life Research 1993; 2: 367 – 368.
  10. Beaton DE, Bombardier C, Guillemin F, et al. Guidelines for the Process of Cross-Cultural Adaptation of Self-Report Measures. SPINE 2000; 25 (24): 3186 – 3191.
  11. Alberta FG, El Attrache NS, Bissell S, et al. The Development and Validation of a Functional Assessment Tool for the Upper Extremety in the Overhead Athlete. The American Journal of Sports Medicine 2010; 38 (5): 903 – 911.
  12. Borsa PA, Laudner KG & Sauers EL. Mobility and Stability Adaptations in the Shoulder of the Overhead Athlete. Sports Medicine 2008; 38 (1): 17 – 36.
  13. Posner M, Cameron KL, Wolf JM, et al. Epidemiology of Major League Baseball Injuries. The American Journal of Sports Medicine 2011; 29 (8): 1676 – 1680.
  14. Seminati E & Minetti AE. Overuse in volleyball training/practice: A review on shoulder and spine-related injuries. European Journal of Sport Science 2013; 13 (6): 732 – 743.
  15. Clarsen B, Bahr R, Heymans MW, et al. The prevalence and impact of overuse injuries in five Norwegian sports: Application of a new surveillance method. Scandinavian Journal of Medical Sciences in Sports 2014; 25: 323 – 330.
  16. Dines JS, Bedi A, Williams PN, et al. Tennis injuries: Epidemiology, Pathophysiology, and Treatment. Journal of the American Academy of Orthopaedic Surgeons 2015; 23 (3): 181 – 189. 
  17. Camp CL, Dines JS, van der List JP, et al. Summative Report on Time Out of Play for Major and Minor League Baseball: An Analysis of 49,955 Injuries From 2011 Through 2016. The American Journal of Sports Medicine 2018; 46 (7): 1727 – 1732. 
  18. Guillemin F, Bombardier C & Beaton D. Cross-cultural adaptation of health-related quality of life measures: Literature review and proposed guidelines. Journal of Clinical Epidemiology 1993; 46 (12): 1417 – 1432.
  19. Herdman M, Fox-Rushby J & Badia X. ‘Equivalence’ and the translation and adaptation of health-related quality of life questionnaires. Quality of Life Research 1997; 6 (3): 237 – 247.
  20. Mokkink LB, Terwee CB, Patrick DL, et al. International consensus on taxonomy, terminology, and definitions of measurement properties for health-related patient-reported outcomes: results of the COSMIN study. Journal of Clinical Epidemology 2010; 63 (7): 737 – 745.
  21. Metsämuuronen J. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp 2011. E-kirja.

Kansikuva: Photo by Gentrit Sylejmani on Unsplash