Lastella M, et al. To Nap or Not to Nap? A Systematic Review Evaluating Napping Behavior in Athletes and the Impact on Various Measures of Athletic Performance. Nature and Science of Sleep 2021; 13: 841—862.

Ottaakko päikkärit vaiko ei, kysyy tuoreen tutkimuksen otsikko.

Torkut, päikkärit, tirsat… Samaa asiaa kutsutaan monella eri nimellä. Valitaan tällä kertaa sanaksi päikkärit. Päikkärit määritellään unijaksoksi, jonka kesto on alle 50% henkilön tavanomaisesti nukkumiseen käyttämästä ajasta. Päikkärit tarkoittavat siis yksinkertaisesti ‘lyhyitä unia’. 

“Research investigating napping behaviors indicates that napping is common practice among athletic populations.”

Päikkärit voidaan edelleen luokitella kolmeen päätyyppiin: (1) (ennaltaehkäisevät) päikkärit, jotka otetaan ennakoivasti tulevien menetettyjen/lyhyiden yöunien paikkaamiseksi; (2) (korvaavat) päikkärit, jotka otetaan edeltävien menetettyjen/lyhyiden yöunien korvaamiseksi; (3) päikkärit, jotka otetaan puhtaasta mukavuudenhalusta. Urheilijoiden kohdalla päikkäreitä lähestytään hieman eri näkökulmasta, sillä päikkäreiden on ajateltu erityisesti hyödyttävän palautumista ja suorituskykyä. Ottamalla päiväsaikaan päikkärit urheilija voi lisätä vuorokaudenaikaista unen määrää. Erään tutkimuksen mukaan urheilijat ottavat päikkärit useammin harjoitus- kuin lepopäivinä. 

Katsauksen tarkoituksena oli selvittää tieteellistä näyttöä päikkäreiden taustalla urheilijoilla. Päätulokset on esitetty Instagramissa ja Facebookissa julkaistussa koosteessa, joten niistä ei sen enempää tässä yhteydessä. Myös tämän katsauksen kohdalla on syytä pitää mielessä rajoitteet, jotka vaikuttavat tulosten tulkintaan. Ohessa on esitetty lainaus muutamasta huomionarvoisesta seikasta.

“Although the overall evidence included in this review was of moderate quality with the majority of experimental or longitudinal studies, it was observed that most of the studies: a) did not include detailed information for nap timing and duration, b) had inconsistencies in reporting of nap frequency, c) focused specifically on the night-time sleep period, and d) relied on self-report data (ie, sleep diaries or questionnaires) to explore napping behavior.”

 

Barillas SR, et al. ”Cueing the Youth Athlete During Strength and Conditioning: A Review and Practical Application. Strength and Conditioning Journal 2021; 43 (3): 29-42.

Millaiset ja millä tavoin annetut sanalliset vihjeet edistävät parhaiten uusien motoristen taitojen omaksumista nuorilla urheilijoilla? Tuore katsaus pureutuu aiheeseen.

“To better assist practitioners working with youth, this article reviews current empirical evidence on how youth populations respond or may respond to cues and offers practical applications.”

Katsauksessa käydään aihetta läpi termien määrittelystä lähtien. Kirjoittavat tuovat esille muun muassa nuorten urheilijoiden kohdalla huomioitavia erityispiirteitä, joiden sisäistäminen voi auttaa kehittämään ohjauksen/valmentamisen tuloksellisuutta.

“Youth athletes are not miniature versions of their adult counterparts; rather, due to the maturation process, they learn and develop motor skills differently, requiring greater movement variety and simpler feedback during training compared with adults.”

Lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää myös se, milloin sanallisia vihjeitä käytetään.

“…during childhood, it is possible for a child to perform a motor skill without cues, but with cues, the same skill becomes disrupted due to the interference of the child trying to process the cue. When practitioners are focused on developing fundamental motor skills with youth athletes, demonstrating skills first and providing cues when necessary may avoid potential cognitive coordination limitations.”

Ohessa muutama kirjoittajien tarjoama esimerkki koskien ulkoisen vihjeen käyttöä.

Drop jump

  1. Step-off the box…
  2. then quickly spring off the floor…
  3. and reach for the ceiling…
  4. then land on the floor quietly.

 

Countermovement jump

  1. Reach for the ceiling as you jump…
  2. then land on the floor quietly.

 

Sprint

  1. Push the ground back as explosively as you can.

 

Hang power clean

  1. Look at the target…
  2. keep the bar close as you move through the positions…
  3. at the power position explode through the bar, and
  4. quickly get under the bar.

 

Barbell squat

  1. Sit as if in a chair…
  2. then push the floor away to stand up.

 

Lopuksi kirjoittavat muistuttavat tärkeästä asiasta: loppujen lopuksi kyse on aina yksilöstä. Vaikka ulkoiset vihjeet ovat usein todettu sisäisiä vihjeitä paremmaksi vaihtoehdoiksi, tämä ei välttämättä koske kaikkia yksilöitä kaikissa tilanteissa. Osalle sisäiset vihjeet voivat toimia erinomaisesti. Valmentajan, opettajan, ohjaajan tai esimerkiksi fysioterapeutin laaja-alainen osaaminen on siis tässäkin asiassa eduksi. 

 

Blom AW, et al. Common elective orthopaedic procedures and their clinical effectiveness: umbrella review of level 1 evidence. BMJ 2021; 374: n1511.

“…we aimed to evaluate the clinical effectiveness of the 10 most common elective orthopaedic procedures, assess whether the evidence base on these 10 orthopaedic procedures has affected guidelines, and identify gaps in the existing evidence.”

Tutkijat selvittivät kaikkein yleisimmin käytettyjen ortopedisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Katsaukseen koottiin kaikkein korkein tieteellinen näyttö kyseisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Tutkimuksissa toimenpidettä verrattiin ei hoitoa, placeboa ja/tai ei-operatiivista hoitoa saaneeseen ryhmään. Tutkittuja ortopedisiä toimenpiteitä olivat:

  • Eturistisiteen rekonstruktio 
  • Polven kierukan korjausoperaatio
  • Polven osittainen menisektomia
  • Rotator cuffin korjausoperaatio
  • Akromiaalin alainen dekompressio
  • Karpaalitunnelin dekompressio
  • Lanneselän dekompressio
  • Lanneselän fuusio
  • Lonkan ja polven tekoniveloperaatiot

 

“An umbrella review is a review of reviews. It compiles all the evidence from existing reviews on a topic to give a high level overview.”

Tutkimuksen olennaisin tulos oli: yleisimmin käytettyjen ortopedisten toimenpiteiden tueksi ei löydy korkeatasoista tieteellistä näyttöä. Tutkituista toimenpiteistä karpaalitunnelin dekompressio ja polven tekonivelleikkaus osoittautuivat nykytiedon valossa ei-operatiivista hoitoa vaikuttavammiksi. Kaikkein vahvin tieteellinen näyttö löytyy karpaalitunnelin dekompression taustalta. Lonkan tekonivelleikkauksen ja polven nivelkierukan korjausoperaation osalta ei löytynyt satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Muiden toimenpiteiden osalta operatiivisen ja ei-operatiivisen hoidon välillä ei ollut eroa vaikuttavuudessa.

Katsauksen tulos ei tietenkään poissulje sitä etteikö operatiivinen hoito voisi olla paras vaihtoehto joissain tapauksissa (esim. tietty alaryhmä) tai siinä tapauksessa, kun konservatiivista hoitoa on asianmukaisesti toteutettu riittävän pitkä jakso. Tämä puolestaan johtaa luonnollisiin jatkokysymyksiin: millaista on optimaalinen konservatiivinen hoito ja kuinka pitkään sitä tulisi toteuttaa ennen tilanteen uudelleenarviointia.

“Some of these interventions are just not clinically effective or may be effective only when used in specific circumstances. For example, although the use of arthroscopic partial meniscectomy in patients with knee pain and a meniscal tear is not recommended, especially in patients with significant or end stage osteoarthritis, guidelines suggest that the procedure can be used for a specific type of meniscal tear and should be used only in patients who have not responded to a period of non-surgical treatment.”

 

Vuoden päästä operaatiosta kävi ilmi, että ryhmien välillä ei ollut eroa potilastyytyväisyyden tai OMAS-mittarin (Olerud-Molander Ankle Score) osalta. Oikeastaan ainoana merkittävänä erona oli, että WB- ryhmään kuuluneet pystyivät palaamaan operaatiota edeltäneelle fyysisen aktiivisuuden tasolle keskimäärin kaksi viikkoa aiemmin (9.1 vs. 11.0 viikkoa). Kummankaan ryhmän osalta ei tullut esille tapauksia, joissa luutumista ei olisi tapahtunut.

21st International Symposium: “Hot Topics in Exercise Physiology“, 20-22 October, 2021

Perinteinen Jyväskylän yliopiston tiloissa järjestetty kansainvälinen symposium toteutetaan tänä vuonna lokakuussa otsikolla, “Hot Topics in Exercise Physiology”. Alustavaan ohjelmaan pääset tutustumaan täältä. Rekisteröityminen tapahtumaan avataan 15.8.

“The symposium is organized by the Faculty of Sport and Health Sciences and  Neuromuscular Research Center in collaboration with the Research Institute for Olympic Sports (KIHU).”

Symposium teemoiksi on ilmoitettu…

Session I: Nature vs. nurture in exercise physiology

Session II: Adaptation mechanisms to endurance: HIT vs. LIT

Session III: Female Athlete – special considerations

Session IV: What is strength? Nervous system vs. Muscle Mass

Session V: Recovery methods

Luvassa on jälleen kerran varmasti laadukasta sisältöä.