Hormonaalisen ehkäisyn ja kuukautiskierron vaikutukset naispelaajien urheiluvammoihin jalkapallossa

Tiivistetysti: Pro gradu- tutkielmassa urheiluvammojen esiintyvyydessä ei ollut eroja ehkäisymenetelmäryhmien välillä. Näyttäisi siltä, että urheiluvammoja esiintyy useimmin kuukautiskierron follikulaarivaiheessa tai ennen ovulaatiota.

Viimeisten vuosikymmenten ajan naisurheilijoiden määrä, kiinnostus naisten jalkapalloa sekä kuukautiskiertoa kohtaan on lisääntynyt huimasti. Tutkimusta aiheista ei ole kerääntynyt yhtä nopeasti. (1, 2, 3, 4) Kuukautiskierto ja siihen liittyvät hormonaaliset muutokset tulisi huomioida urheilututkimuksessa paremmin ja monipuolisemmin, sillä miehiä käsittelevien tutkimusten ja suositusten ei voida olettaa sopivan naisurheilijoille. (5, 6, 7)

Kuukautiskierrosta ja siihen liittyvistä hormonaalisista muutoksista sekä niiden yhteyksistä urheiluvammoihin naisurheilijoilla on kirjoitettu pro gradu -tutkielmaan liittyvä systemaattisen kirjallisuushaun perusteella tehty artikkeli. (8) Tämä artikkeli pohjautuu samaiseen pro gradu -tutkielmaan, jossa tutkittiin, eroaako urheiluvammojen esiintyvyys niiden jalkapalloa pelaavien naisten välillä, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä ja jotka käyttävät hormonaalista ehkäisyä sekä urheiluvammojen esiintyvyyttä kuukautiskierron eri vaiheissa. Lisäksi haluttiin saada viitteitä matalan energiansaannin yhteyksistä urheiluvammojen esiintyvyyteen naispelaajilla, koska sen tiedetään olevan yksi urheiluvammojen riskitekijä. Pro gradu on osa laajempaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn ja Jyväskylän yliopiston yhteisestä Monitoring Injury and Illness in Athletes (MIIA) -tutkimusta.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimukseen osallistui yhteensä 91 jalkapalloa pelaavaa naista, joista 47 pelasi jalkapalloa Kansallisessa Liigassa eli jalkapallon naisten pääsarjassa ja 44 B18-SM-sarjassa. (9, 10) Aineistoa kerättiin pelikauden ajalta (1.6.2020 – 8.11.2020) reaaliajassa Athlete monitoring -sovelluksen avulla.

Tutkimuksen alussa urheilijat täyttivät taustatietolomakkeena laajennetun suomenkielisen Physical Activity Readiness Questionnaire (PAR-Q) -kyselyn, joka perustuu PAR-Q-kyselyyn. (11, 12) Samassa yhteydessä urheilijoiden kuukautiskierrosta sekä mahdollisesta riittämättömästä energiansaannista kerättiin tietoa Low Energy Availability in Females Questionnaire (LEAF-Q) -kyselyllä. (13) Urheiluvammadata kerättiin The Oslo Sports Trauma Research Center Questionnaire On Health Problems (Finnish) OSTRC-H (fin) -terveyskyselyllä. (14) Kuukautiskierron pituuden sekä ovulaation ajankohdan tarkentamiseksi luotiin kysymys kuukautisten alkamispäivästä: ”Onko tänään kuukautistesi ensimmäinen vuotopäivä tai ensimmäinen pilleritön päivä?”.

Urheiluvammojen esiintyvyys eri ehkäisymenetelmäryhmissä

Pelaajista 33 raportoi yhteensä 72 urheiluvammaa, joista suurin osa (n = 61, 85 %) oli alaraajoissa. Pelaajia, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä oli yhteensä 50 ja hormonaalista ehkäisyä käyttäviä pelaajia oli yhteensä 26. Urheiluvammoja oli 76 pelaajalla yhteensä 68 ehkäisymenetelmätietoon yhdistettynä. (Taulukko 1.) Ehkäisymenetelmäryhmien välillä ei ollut eroa urheiluvammojen esiintyvyydessä (p= 0.767). (Kuva 1.)

Urheiluvammojen esiintyvyys kuukautiskierron eri vaiheissa

Kuukautiskiertoihin liitettynä urheiluvammoja oli yhteensä 41 kappaletta 21 pelaajalla. (Kuva 2.) Urheiluvammoja esiintyi eniten follikulaari- (n = 18, 44 %) ja vähiten ovulaatiovaiheessa (n = 8, 20 %). Jos tarkastellaan kuukautiskiertoa kaksivaiheisena, suurin osa urheiluvammoista tapahtui ennen ovulaatiota (n = 26, 63 %). Yhteys kokonaisenergiansaannin, LEAF-Q-indeksin ja urheiluvammojen välillä vaihteli (r = -0,017–0,309). Muuttujien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta. (Taulukko 2.) 

Pohdinta

Urheiluvammojen esiintyvyys ehkäisymenetelmäryhmien välillä on osittain yhdenmukainen, mutta joiltain osin ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa. (15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22) Estrogeenihormoni vaikuttaa sidekudokseen usealla tavalla, mikä voi näkyä muun muassa ACL-nivelsiteen löystymisenä tai patellajänteen jäykkyytenä. (23, 24, 25, 26) Lisäksi estrogeenihormoni lisää lihasväsymystä, mikä voi osaltaan vaikuttaa urheiluvammojen syntyyn. (27) Hormonitasojen muutokset eivät siis aiheuta yksiselitteisiä fysiologisia muutoksia, minkä vuoksi myös muut vammamekanismit tulee huomioida. 

Tämän tutkimuksen tulokset urheiluvammojen esiintyvyydestä kuukautiskierron follikulaarivaiheessa tai ennen ovulaatiota ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. (20, 21, 28, 29, 30) Urheiluvammojen esiintyvyyttä kuukautiskierron jokaisessa vaiheessa saattaa selittää progesteronihormonin aiheuttama ligamenttien löysyys, joka voi suojata ACL-vammalta luteaalivaiheessa. (31) Lisäksi relaksiinihormoni löystyttää yleisesti naisten ligamentteja, mikä voi olla yhteydessä urheiluvammojen syntyyn. (32, 33, 34) Urheiluvammojen esiintyvyyttä kierron jokaisessa vaiheessa saattaa selittää myös raudanpuute, joka lisää lihasväsymystä sekä heikentää hapenkulkua ja sitä myötä suorituskykyä. (34, 35) Tässä tutkimuksessa lähes jokainen pelaaja raportoi runsaista kuukautisista, mikä voi johtaa raudanpuutteeseen, samalla vaikuttaen urheiluvammojen esiintyvyyteen.

…riittämätön energiansaanti on merkittävä tekijä kuukautiskierron häiriöille 14–20-vuotiailla suomalaisilla urheilijoilla.

Vaikka aineisto kokonaisenergiansaannista saatiin vain vähän reilulta kolmannekselta pelaajista, eikä yhteys ollut tilastollisesti merkitsevä, riski matalalle energiansaannille on olemassa. Tämä on huolestuttavaa, sillä riittämätön energiansaanti on merkittävä tekijä kuukautiskierron häiriöille 14–20-vuotiailla suomalaisilla urheilijoilla. (36) Tässä tutkimuksessa pelaajat raportoivat pitkiä kuukautiskiertoja, mikä voi viitata harvoihin kuukautisiin ja selittää osittain urheiluvammojen esiintyvyyttä. Tämän tutkimuksen perusteella urheiluvammojen syntymisen taustalla on useita eri tekijöitä yhtä aikaa vaikuttamassa.

Tutkimuksen vahvuuksina mainittakoon ajankohtaisuus ja naisurheilunäkökulma. Lisäksi ainutlaatuinen kansallinen ja laaja aineistonkeruu, jossa urheilijoiden terveydentilaa kartoitettiin monipuolisesti, lukeutuu vahvuuksiin. Heikkouksina mainittakoon aineiston puutteellisuus, mikä vaikuttaa heikentävästi tuloksiin. Lisäksi kuukautiskierto määriteltiin pelkästään pelaajien itsemäärittämien kuukautiskiertojen perusteella, eikä hyödynnetty esimerkiksi veren seerumista mitattuja hormonipitoisuuksia. (5)

Johtopäätökset

Jalkapallossa urheiluvammoja saattaa esiintyä enemmän niillä naispelaajilla, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä verrattuna naispelaajiin, jotka käyttävät hormonaalista ehkäisyä. Urheiluvammoja näyttäisi esiintyvän enemmän kuukautiskierron alkupuolella. Näyttäisi, ettei kokonaisenergiansaanti, eikä LEAF-Q-indeksi olisi yhteydessä urheiluvammojen esiintyvyyteen. Hormonaalisen ehkäisyn vaikutukset, kuukautiskierron merkitys sekä kokonaisenergiansaannin vaikutukset urheiluvammojen esiintyvyyden yhteydessä jäävät edelleen epäselviksi tämän tutkimuksen perusteella. Lisätutkimusta hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista urheiluvammojen syntyyn tarvitaan isommilla ja tarkemmilla aineistoilla.

Teksti: Sinna Lehtola ft, TtM (valmistumassa)

sssinna02(a)gmail.com

Lähteet:

1. European Commission. Gender Equality in Sport Proposal for Strategic Actions 2014 – 2020. Publications Office of the European Union 2014, https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/7e7a7ff2-5bff-42b4-90f9-8266b3ddc01c#.
2. Julian R, Hecksteden A, Fullagar HHK, et al. Meyer, T. The effects of menstrual cycle phase on physical performance in female soccer players. PLoS ONE 2017; 12 (3): e0173951.
3. Oleka CH. Use of the Menstrual Cycle to Enhance Female Sports Performance and Decrease Sports-Related Injury. Journal of Pediatric & Adolescent Gynecology 2019; 33 (2): 110-111.
4. Costello JT. Where are all the female participants in Sports and Exercise Medicine research? European Journal of Sport Science 2014; 14 (8).
5. Janse de Jonge XJ, Thompson B & Han A. Methodological Recommendations for Menstrual Cycle Research in Sports and Exercise. Medicine and Science in Sports Exercise 2019; 51 (12): 2610 – 2617.
6. Pitchers, G. & Elliot-Sale, K. Considerations for coaches training female athletes. Professional Strength & Conditioning 2019; 55: 19 – 30.  
7. Legerlotz, K. & Hansen, M. Editorial: Female Hormones: Effect on Musculoskeletal Adaptation and Injury Risk. Frontiers in Physiology 2020; 11 (628). 
8. Lehtola, S. (2020). Urheiluvammat jalkapallossa eri ehkäisymenetelmäryhmissä sekä kuukautiskierron eri vaiheissa naispelaajilla. Suomen Urheilufysioterapeutit SUFT ry. Viitattu 27.4.2021. https://suft.fi/vieraskirjoitus-sinna-lehtola-osa-1/
9. Kansallinen Liiga. (2020). Viitattu 19.2.2021. https://www.kansallinenliiga.fi/liiga/.
10. Suomen Palloliitto. (2021). Viitattu 19.2.2021. https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-pelitoiminta-nuoret-16-20-vuotiaat/tytot-18-sm-karsintasarja-ja-sm-sarja.
11. Athlete Monitoring. (2020). Viitattu 19.2.2020. https://www.athletemonitoring.com.
12. Thomas, S., Reading, J. & Shephard, R. J. (1992). Revision of the physical activity readiness questionnaire (PAR-Q). Canadian Journal of Sport Sciences 17 (4), 338–345.
13. Melin, A., Tornberg, Å. B., Skouby, S., Faber, J., Ritz, C., Sjödin, A. & Sundgot-Borgen, J. (2014). The LEAF questionnaire: a screening tool for the identification of female athletes at risk for the female athlete triad. British Journal of Sports Medicine 48 (7), 540 – 545.
14. Virta, V. (2019). OSTRC-H (FIN) terveyskyselyn kulttuurinen sopeutuminen sekä validiteetin ja reliabiliteetin testaaminen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro Gradu-tutkielma. Viitattu 19.2.2020. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68014.
15. Möller-Nielsen, J. & Hammar, M. (1989). Women’s soccer injuries in relation to the menstrual cycle and oral contraceptive use. Medicine and Science in Sports and Exercise 21 (2), 126 – 129. 
16. Wojtys, E. M., Huston, L. J., Boynton, M. D., Spindler, K. P. & Lindenfeld, T. N. (2002). The effect of the menstrual cycle on anterior cruciate ligament injuries in women as determined by hormone levels. The American Journal of Sports Medicine 30 (2), 182 – 188.
17. Agel, J., Bershadsky, B. & Arendt, E. A. (2006). Hormonal therapy: ACL and ankle injury. Medicine and Science in Sports and Exercise 38 (1), 7 – 12.
18. Lefevre, N., Bohu, Y., Klouche, S., Lecocq, J. & Herman, S. (2013). Anterior cruciate ligament tear during the menstrual cycle in female recreational skiers. Orthopaedics & traumatology, surgery & research 99 (5), 571 – 575.
19. Gilmer, G. & Oliver, G. D. (2020). Preliminary evaluation of knee kinetics in female athletes on hormonal contraceptives. International Journal of Sports Medicine 41 (2), 113–118. doi: 10.1055/a-1034–7901.
20. Herzberg, S. D., Motu’apuaka, M. L., Lambert, BS. W., Fu, R., Brady, J. & Guise, J-M. (2017). The effect of menstrual cycle and contraceptives on ACL injuries and laxity. The Orthopaedic Journal of Sports Medicine 5 (7). 
21. Samuelson, K., Balk, E. M., Sevetson, E. L. & Fleming, B. C. (2017). Limited evidence suggests a protective association between oral contraceptive pill use and anterior cruciate ligament injuries in females: a systematic review. Sports Health: A Multidisciplinary Approach 9 (6), 498 – 510.
22. Konopka, J. A., Hsue, L. J. & Dragoo, J. L. (2019). Effect of oral contraceptives on soft tissue injury risk, soft tissue laxity, and muscle strength: a systematic review of the literature. The Orthopaedic Journal of Sports Medicine 7 (3). 
23. Yu, W. D., Liu, S. H., Hatch, J. D., Panossian, V. & Finerman, G. A. (1999). Effect of estrogen on cellular metabolism of the human anterior cruciate ligament. Clinical Orthopaedics And Related Research 366, 229 – 238.
24. Zazulak, B. T., Paterno, M., Myer, G. D., Romani, W. A. & Hewett, T. E. (2006). The effects of the menstrual cycle on anterior knee laxity: a systematic review. Sports Medicine 36 (10), 847–862.
25. Hansen, M., Couppe, C., Hansen, C. S. E., Skovgaard, D., Kovanen, V., Larsen, J. O., Aagaard, P., Magnusson, S. P. & Kjaer, M. (2013). Impact of oral contraceptive use and menstrual phases on patellar tendon morphology, biochemical composition, and biomechanical properties in female athletes. Journal of Applied Physiology 114 (8), 998 – 1008.
26. Burgess, K. E., Pearson, S. J. & Onambéle, G. L. (2010). Patellar tendon properties with fluctuating menstrual cycle hormones. Journal of Strength and Conditioning Research 24 (8), 2088 – 2095.
27. Sarwar, R., Niclos, B. B. & Rutherford, O. M. (1996). Changes in muscle strength, relaxation rate and fatiguability during the human menstrual cycle. Journal of Physiology-London 493 (1), 267 – 272.
28. Hewett, T. E., Zazulak, B. T. & Myer, G. D. (2007). Effects of the menstrual cycle on anterior cruciate ligament injury risk: a systematic review. The American Journal of Sports Medicine 35 (4), 659 – 668.
29. Sommerfield, L. M., Harrison, C. B., Whatman, C. S. & Maulder, P. S. (2020). A prospective study of sport injuries in youth females. Physical Therapy in Sport 44, 24 – 32.
30. Martin, D., Timmins, K., Cowie, C., Alty, J., Mehta, R., Tang. A. & Varley, I. (2021). Injury incidence across the menstrual cycle in international footballers. Frontiers in Sports and Active Living 3. 
31. Yu, W. D., Panossian, V., Hatch, J. D., Liu, S. H. & Finerman, G. A. (2001). Combined effects of estrogen and progesterone on the anterior cruciate ligament. Clinical Orthopaedics and Related Research 383, 268-281.
32. Adachi, N., Nawata, K., Maeta, M. & Kurozawa, Y. (2008). Relationship of the menstrual cycle phase to anterior cruciate ligament injuries in teenaged female athletes. Archives of Orthopaedic and Trauma Surgery 128 (5), 473 – 478.
33. Stijak, L., Kadija, M., Djulejić, V., Aksić, M., Petronijević, N., Marković, B., Radonjić, V., Bumbaširević, M. & Filipović, B. (2015).  The influence of sex hormones on anterior cruciate ligament rupture: female study. Knee Surgery, Sports Traumatology and Arthroscopy 23, 2742–2749. doi:10.1007/s00167-014-3077-3.
34. Tremback-Ball, A., Fulton, K., Giampietro, N., Gibbons, M., Kneller, A. & Zelinka, H. (2021). Effect of the menstrual cycle on athletic performance in NCAA Division III collegiate athletes. Journal of Women’s Health Physical Therapy 41 (1), 20 – 26.
35. Mayo Clinic. (2020). Menorrhagia (heavy menstrual bleeding). Viitattu 1.4.2021. https://www.mayoclinic.org. 
36. Ravi, S., Waller, B., Valtonen, M., Villberg, J., Vasankari, T., Parkkari, J., Heinonen, O. M., Alanko, L., Savonen, K., Vanhala, M., Selänne, H., Kokko, S. & Kujala, U. M. (2021). Menstrual dysfunction and body weight dissatisfaction among Finnish young athletes and nonathletes. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 31 (2), 405 – 417. 

Kansikuva: Photo by Jeffrey F Lin on Unsplash