Jalkapallovammat eri ehkäisymenetelmäryhmissä sekä kuukautiskierron eri vaiheissa

Hormonaalinen ehkäisy saattaa suojata ACL-vammoilta. Urheiluvammat sattuvat todennäköisemmin follikulaari- tai ovulaatiovaiheissa. Aiempaan tutkittuun tietoon tulee suhtautua kuitenkin kriittisesti alhaisen laadun vuoksi.

***

AMSTAR 2: Tutkimusten laadun arvioinnin työkalu

ACL: Eturistisidevamma

Follikkeli: munarakkula

Follikulaarivaihe: munarakkulan kypsymisvaiheessa

FSH: follikkelia stimuloiva hormoni

LH: luteinisoiva hormoni

Luteaalivaihe: ovulaatiovaihe

Keltarauhasen toimintavaihe: munarakkulan irtoaminen

***

Jalkapallo on maailman suosituimpia urheilulajeja. (1) Suomessa jalkapallo oli suosituin urheilulaji vuonna 2019; sitä harrasti 136 055 rekisteröitynyttä pelaajaa, joista tyttöjä ja naisia oli lähes neljännes. (2) Tällä hetkellä kuukautiskierron vaikutuksia urheilijoiden suorituskykyyn ja urheiluvammoihin tutkitaan erityisellä mielenkiinnolla niin Suomessa kuin ulkomailla. (3)

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa ja se pohjautuu pro gradu -työhön, jossa perehdyttiin aikaisempaan tutkittuun tietoon urheiluvammojen ja ehkäisymenetelmien sekä kuukautiskierron vaiheiden yhteyksistä systemaattisen kirjallisuushaun kautta. Pro gradussa tarkasteltiin viittä systemaattista kirjallisuuskatsausta, joiden laatua arvioitiin AMSTAR2-työkalun avulla. (4) Laadun arvioinnin perusteella sanottakoon tämänhetkisen tutkimuksen olevan melko alhaisella tasolla. Myöhemmin keväällä julkaistavassa toisessa osassa esitellään pro gradu -työn tuloksia.

Urheiluvammat jalkapallossa

Jalkapallossa ottelun aikainen intensiteetti on lähellä anaerobista kynnystä (80–90 % HRmax). (5) Kiihdytykset, jarrutukset, käännökset, hypyt, potkut ja suunnanmuutokset eli toisin sanoen monipuolinen liike kuuluu olennaisena osana lajiin. (1,6) Alaraajavammat ovat jalkapallossa yleisiä. (7,8,9,10) Naisilla alaraajavammoja esiintyy polvessa (31,8 %), nilkassa (9,3 %) sekä jalkaterässä (9,3 %). (7,8) Erityisen paljon on tutkittu ACL-vammoja. (13,14,15) Ne aiheutuvat useimmiten suunnanmuutoksissa ja hypyn alastuloissa. (6,15,16) Alaraajavammojen lisäksi jalkapallossa esiintyy pään alueen, keskivartalon sekä yläraajojen vammoja, mutta niiden esiintyminen on vähäistä suhteessa alaraajavammoihin. (7,8,10,11,12)

Useiden eri tekijöiden on havaittu olevan yhteydessä vammojen syntyyn. Näitä ovat aiempi vamma, pelipaikka, pelikauden vaihe, sarjataso sekä matala energiansaanti. (8,10,12,16,17,18,19) Kuukautiskierto ja hormonaaliset muutokset sekä hormonaalinen ehkäisy saattavat liittyä urheiluvammoihin. Tutkittua tietoa kyseisestä aiheesta on vähäisesti, joten tässä artikkelissa keskitytään niiden tarkasteluun. (20,21)

Kuukautiskierto ja hormonit urheiluvammojen taustalla

Normaali kuukautiskierto kestää 23–35 vuorokautta ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavan vuodon alkuun. (22,23) Kuukautiskierron pituus määrittyy follikulaarivaiheessa follikkelin kypsymisnopeuden perusteella luteaalivaiheen ollessa 14 päivää. (24,25) Kuukautiskierto jaetaan perinteisesti kolmeen vaiheeseen: follikulaarivaihe (päivät 1–9), ovulaatio (päivät 10–14) ja luteaalivaihe (päivät 15- seuraava kierto). (23,25,26)

Normaalissa kuukautiskierrossa aivolisäke erittää follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) sekä luteinisoivaa hormonia (LH). (22, 26) Munasarjat taas erittävät estrogeeniä ja munasarjojen keltarauhanen progesteronia sekä relaksiinihormonia. (22,27,28,29) Estrogeeni- ja relaksiini- sekä progesteronihormonien reseptoreita löytyy naisen sidekudosrakenteista, kuten polven eturistisiteestä. Normaalin kuukautiskierron hormonitoiminta eri vaiheissa on esitetty kuvassa 1. (30,31)

 

 

Ehkäisymenetelmät jaetaan ei-hormonaaliseen ja hormonaaliseen ehkäisyyn. Ei-hormonaalinen ehkäisy sisältää varmat päivät, estemenetelmät sekä erilaiset kemialliset menetelmät. (32,33) Hormonaalinen ehkäisy voi sisältää estrogeenia ja progesteronia (yhdistelmäehkäisyvalmisteet) tai pelkästään progesteronia (progestiinivalmisteet). (22,34) Hormonaalisilla menetelmillä estetään munasolun kehittyminen ja hedelmöittyminen. (33) Hormonaalinen yhdistelmäehkäisy estää edellä mainittuja hormoneja toimimasta kuvan 2 mukaisesti.

 

 

Urheiluvammat eri ehkäisymenetelmäryhmissä

Neljä systemaattista kirjallisuuskatsausta (35,36,37,38) viidestä huomioivat hormonaalisen ehkäisyn vaikutukset urheiluvammojen esiintyvyyteen. Kaikkien neljän kirjallisuuskatsauksen luotettavuus raportoinnin perusteella on hyvin alhainen. Lisäksi kaksi katsausta (35,38) raportoivat tuloksensa samojen alkuperäisartikkeleiden pohjalta. Kolme katsausta käsitteli ACL-vammoja ja yksi rasitusmurtumia. Kaikki neljä osoittivat samansuuntaisia vaikutuksia hormonaalisen ehkäisyn osalta urheiluvammojen esiintyvyyteen. Hormonaalisen ehkäisyn nähdään näiden systemaattisten katsausten perusteella suojaavan urheiluvammoilta, erään artikkelin (35) mukaan jopa 20 % riskiä pienentäen. Rasitusmurtumariski kasvoi 2.2-kertaiseksi, jos hormonaalista ehkäisyä ei ollut koskaan käytetty. (36)

Urheiluvammat kuukautiskierron eri vaiheissa

Kolme systemaattista kirjallisuuskatsausta (35,38,39) käsittelivät urheiluvammojen esiintyvyyttä kuukautiskierron eri vaiheissa. Yhdessä artikkelissa (35) ACL-vammoja oli eniten follikulaari- tai ovulaatiovaiheessa sekä toisessa artikkelissa (39) eniten follikulaarivaiheessa. Kolmannessa artikkelissa (38) vammojen määrä kuukautiskierron eri vaiheissa oli epäselvä alkuperäistutkimusten samankaltaisuuden ja heikon laadun takia. Vaikka tulokset vammojen esiintyvyydestä kuukautiskierron vaiheissa ovat samansuuntaisia, ei luotettavia päätelmiä voida tehdä alhaisen laadun vuoksi.

Johtopäätökset

Kuten todettu, aikaisempi tutkittu tieto on luotettavuudeltaan ja raportoinnin laadun osalta yleisesti ottaen hyvin alhaisella tasolla. Vaikka nämä esiin nousseet systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ovat tuloksissaan hyvin samansuuntaisia, saatuun tulokseen tulee suhtautua kriittisesti. Hormonaalisen ehkäisyn suojaavasta vaikutuksesta tai vammojen esiintyvyydestä kuukautiskierron eri vaiheissa ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Kuukautiskierron vaiheisiin ja hormonitoimintaan tulee kiinnittää jatkossa huomiota työskenneltäessä urheilevien naisten kanssa. Lisää suunnitellumpaa ja laadukkaampaa tutkimusta tarvitaan hormonaalisen ehkäisyn sekä kuukautiskierron vaiheiden vaikutusten varmentamiseksi urheiluvammojen esiintyvyyden yhteydessä.

 

Teksti: Sinna Lehtola ft, TtM (opiskelija)

sssinna02(a)gmail.com

 

LÄHTEET

  1. Arnason, A., ym. (2004). Physical Fitness, Injuries, and Team Performance in Soccer. Medicine and Science in Sports & Exercise 36 (2), 278–285.
  2. Suomen Palloliitto. (2019). Vuosikertomus 2019. Viitattu 29.9.2020. https://www.palloliitto.fi
  3. Hirvonen, H. (2020). Yle. Viitattu 18.11.2020. https://yle.fi/urheilu/3-11210285
  4. Shea, B. J., ym. (2017). AMSTAR 2: a critical appraisal tool for systematic reviews that include randomised or non-randomised studies of healthcare interventions, or both. The British Medical Journal 21 (358), doi: https://doi.org/10.1136/bmj.j4008.
  5. Stølen, T., ym. (2012). Physiology of Soccer An Update. Sports Medicine 2005 35 (6), 501−536.
  6. Faunø, P. & Jakobsen, B. W. (2006). Mechanism of Anterior Cruciate Ligament Injuries in Soccer. International Journal of Sports Medicine 27 (1), 75−79.
  7. Faude, O., ym. (2005). Injuries in Female Soccer Players A Prospective Study in the German National League. The American Journal of Sports Medicine 33 (11), 1694−1700.
  8. Giza, E., ym. (2005). Injuries in women’s professional soccer. British Journal of Sports Medicine 39 (4), 212−216.
  9. Larruskain, J., ym. (2018). A comparison of injuries in elite male and female football players: A five-season prospective study. Scandinavial Journal of Medicine and Science of Sports 28 (1), 237−245.
  10. Jones, S., ym. (2019). Injury Incidence, Prevalence and Severity in High‑Level Male Youth Football: A Systematic Review. Sports Medicine 49 (17), 1879−1899.
  11. Dick, R., Putukian, M., Agel, J., Evans, T. A. & Marshall, S. W. (2007). Descriptive Epidemiology of Collegiate Women’s Soccer Injuries: National Collegiate Athletic Association Injury Surveillance System, 1988-1989 Through 2002-2003. Journal of Athletic Training 42 (2), 278−285.
  12. Gabrilo, G., Ostojic, M., Idrizovic, K., Novosel, B. & Sekulic, D. (2013). A retrospective survey on injuries in Croatian football/soccer referees. BMC Musculoskeletal Disorders 14, http://www.biomedcentral.com/1471-2474/14/88
  13. Alentorn-Geli, E., ym. (2009). Prevention of non-contact anterior cruciate ligament injuries in soccer players. Part 1: Mechanisms of injury and underlying risk factors. Knee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy 17 (7), 705−729.
  14. Hägglund, M., ym. (2013). Injuries affect team performance negatively in professional football: an 11-year follow-up of the UEFA Champions League injury study. British Journal of Sports Medicine 47 (12), 738−742.
  15. Waldén, M., ym. (2011). Anterior cruciate ligament injury in elite football: a prospective three-cohort study. Knee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy 19 (1), 11−19. 
  16. Steffen, K., ym. (2010). ECSS Position Statement 2009: Prevention of acute sports injuries. European Journal of Sport Science 10 (4), 223−236.
  17. Clausen, M. B., Kreutzfeldt Zebis, M., Møller, M., Krustrup, P., Hölmich, P., Wedderkopp, N., Andersen, L. L., Christensen, K. B. & Thorborg, K. (2014). High Injury Incidence in Adolescent Female Soccer. American Journal of Sports Medicine 42 (10), DOI: 10.1177/0363546514541224.
  18. von Rosen, P., Frohm, A., Fridén, C. & Heijne, A. (2017). Too little sleep and an unhealthy diet could increase the risk of sustaining a new injury in adolescent elite athletes. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 27 (11), 1364−1371.
  19. Mountjoy, M., Sundgot-Borgen, J. K., Burke, L. M., Ackerman, K. E., Blauwet, C., Constantini, N., Lebrun, C., Lundy, B., Melin, A. K., Meyer, N. L., Sherman, R. T., Tenforde, A. S., Torstveit, M. K. & Budgett, R. (2018). IOC consensus statement on relative energy deficiency in sport (RED-S): 2018 update. British Journal of Sports Medicine 52 (11), 687−697.
  20. Hewett, T. E. (2000). Neuromuscular and Hormonal Factors Associated With Knee Injuries in Female Athletes Strategies for Intervention. Sports Medicine 29 (5), 313−327.
  21. Woznak, C. E. & Sadowski, C. K. (2018). Anterior Crucial Ligament Injuries – The Evidence That Oral Contraceptives Reduces the Risk in Female Athletes. JBJS Journal of Orthopaedics for phycisian assistants 6 (3), DOI: 10.2106/JBJS.JOPA.17.00047.
  22. Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A & Björkqvist, S-E. (2009). Ihmisen fysiologia ja anatomia. 18. uudistettu painos. Helsinki: WSOY.
  23. Tiitinen, A. (2019a). Normaali kuukautiskierto. Viitattu 9.1.2020. https://www.terveyskirjasto.fi
  24. Ruedl, G., Ploner, P., Linortner, I., Schranz, A., Fink, C., Sommersacher, R., Pocecco, E., Nachbauer, W. & Burtscher, M. (2009). Are oral contraceptive use and menstrual cycle phase related to anterior cruciate ligament injury risk in female recreational skiers? Knee Surgery Sports Traumatology Arhroscopy 17 (9), 1065–1069.
  25. Tiitinen, A. (2009). Gynekologinen endokrinologia. Teoksessa M. Välimäki, T. Sane & L. Dunkel (toim.) Endokrinologia. 2. painos. Helsinki: Duodecim, 665−712.
  26. Tapanainen, J. & Hekinheimo, O. (2019). Kuukautiskierron hormonaalinen ehkäisy. Teoksessa J. Tapanainen, O. Heikinheimo & K. Mäkikallio (toim.) Naistentaudit ja synnytykset. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 23−43.
  27. Lääkärikirja Duodecim. (2019a). Estrogeeni. Viitattu 4.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00774
  28. Lääkärikirja Duodecim. (2019c). Progesteroni. Viitattu 4.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi
  29. Blankenship, T., Stewart, D. R., Benirschke, K., King, B. & Lasley, B. L. (1994). Immunocytochemical localization of nonluteal ovarian relaxin. The Journal of Reproductive Medicine 39 (4), 235–240.
  30. Dragoo, J. L., Lee, R. S., Benhaim, P., Finerman, G. A. & Hame, S. L. (2003). Relaxin receptors in the human female anterior cruciate ligament. American Journal of Sports Medicine 31 (4), 577-584.
  31. Liu, S. H., Al-Shaikh, R., Panossian, V., Yang, R. S., Nelson, S. D., Soleiman, N., Finerman, G. A. & Lane, J. M. (1996). Primary immunolocalization of estrogen and progesterone target cells in the human anterior cruciate ligament. Journal of Orthopaedic Research 14 (4), 526−533.
  32. Raskauden ehkäisy. (2017). Käypä-hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.1.2020. www.kaypahoito.fi.
  33. Tiitinen, A. (2019b). Raskauden ehkäisy. Viitattu 22.1.2020. https://www.terveyskirjasto.fi
  34. Sand, O., Sjaastad, Ø. V., Haug, E., Bjålie, J. G. & Toverud, K C. (2011). Ihminen Fysiologia ja Anatomia. 1. painos. Helsinki:WSOYpro.
  35. Herzberg, S. D., ym. (2017). The Effect of Menstrual Cycle and Contraceptives on ACL Injuries and Laxity. The orthopaedic Journal of Sports Medicine 5 (7), DOI: 10.1177/2325967117718781.
  36. Hulme, A., ym. (2017). Risk and protective factors for middle- and long-distance running-related injury: A systematic review. Sports Medicine (Auckland, N.Z.) 47 (5), 869−886.
  37. Konopka, J. A., ym. (2019). Effect of Oral Contraceptives on Soft Tissue Injury Risk, Soft Tissue Laxity, and Muscle Strength: A Systematic Review of the Literature. The Orthopaedic Journal of Sports Medicine 7 (3), DOI: 10.1177/2325967119831061.
  38. Samuelson, K., ym. (2017). Limited Evidence Suggests a Protective Association Between Oral Contraceptive Pill Use and Anterior Cruciate Ligament Injuries in Females: A Systematic Review. Sports Health: A Multidisciplinary Approach 9 (6), 498−510. 
  39. Hewett, T. E., ym.  (2007). Effects of the Menstrual Cycle on Anterior Cruciate Ligament Injury Risk: A Systematic Review. The American Journal of Sports Medicine 35 (4), 659−668.

Kansikuva: Photo by Sangudo on Foter.com / CC BY-NC-ND